4. Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq

Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq tassaavoq råolianik, naturgassinik, atajuartussanik nukissiuutinik aamma arrortinneqarsinnaanngitsunik eqqakka­nik piiaaneq. Maanna Kalaallit Nunaanni taamaallaat atajuartussanik nukis­siuutinik pingaarnernik, imeq atorlugu nukissiuutinit, seqernup qinngornerinit aamma eqqakkanik annermik arrotinneqarsinnaanngitsunit ikuallanneranniit kissamik tunisassiortarpoq.

 

1989-imi Nuummi eqqakkat ikuallanneqartalerput eqqakkat ikuallanneraniit kissaq atorneqartalernissaa siunertarineqarluni. Maanna kissaq eqqakkanit ikuallaavinneersoq Qaqortumi, Nuummi, Maniitsumi, Sisimiuni aamma Ilulis­sani atorneqartalernikuuvoq. Eqqakkat ikuallanneranniit kissaq Nukissiorfinnit pisiarineqartarpoq, ungasianiillu kissaq kissap aqqutaa atorlugu siaruarterne­qartarluni.

 

Seqernup qinngorneri nukissiuutitut inuit namminneq atortarpaat. Taakkunanit innaallagiaq sinneqartoorut Nukissiorfinnit pisiarineqartarpoq, pilersuinikkut aqqut atorlugu. 2024-mi seqernup qinngorneri nukissiuutit nukissiuutini 0,1 pct.-init annikinnerusimavoq.

 

Titartagaq 14. Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq

Najoqqutaq: Nukissiorfiit

 

2024-mi pingaarnernik nukissiuutinik pilersuineq 1.826 TJ-uvoq, 2023-mi 1.805 TJ-ulluni 1,1 pct.-inik annertunerusimasoq.

 

2024-mi pingaarnernik nukissiuutinik pilersuinerup 4 pct.-ii, kisitsisinngorlugit 72 TJ, eqqakkat ikuallanneranit kissamik tunisassiarineqarsimapput. Nukissiuu­tinik paasissutissani Nukissiorfiit kommunit ikuaallaviini kissap pisarisimasaat ilanngunneqarpoq.

 

2024-mi nukissiuutinit atajuartussanit imeq atorlugu nukissiuutinit 1.754 TJ pingaarnernik nukissiuutit 96 pct.-iannik tunisassiortoqarsimavoq. Taakkunani Kalaallit Nunaanni imeq atorlugu nukissiuutit annersaannit Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanniit 1.065 TJ tunisassiarineqarsimavoq, Tasiilami 23 TJ, Qorlortorsuarmi 127 TJ, Sisimiuni 217 TJ aamma Ilulissani 321 TJ tunisas­siorsimasut.

 

Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq 1993-imiilli annertusiartorsima­voq, taamani Kalaallit Nunaanni imeq atorlugu nukissiuutit annersaat Utoq­qarmiut Kangerluarsunnguaneersoq atuutsilersinneqarpoq. 2004-mi decem­barimi Tasiilami imeq atorlugu nukissiorfik atulerpoq, Kujataanilu Qorlortor­suarmi nukissiorfik 2007-imi atulerluni. Qorlortorsuarmi imeq atorlugu nukis­siorfimmit illoqarfiit Qaqortoq aamma Narsaq pilersorneqarput, taanna siul­lersaalluni illoqarfik qaninneq kisiat pilersunngilaa. Sisimiuni imeq atorlugu nukissiorfik 2010-mi apriilimi sisamaatut atulerpoq. Imeq atorlugu nukissiorfiit tallimaat Ilulissaniittoq 2012-imi atulerpoq pisortatigoortumillu atoqqaarfissi­orneqarluni 2013-imi septembarimi.

 

Atajuartussamik nukissiuutit allat nukissiuutini atuinermi annikikkaluartut, isorliunerusuniittunut sunniuteqarluarput. Taakku tassaapput anorisaateeq­qaat, imeq atorlugu nukissiorfeeqqat, seqernup qinngorneranik nukissiorfiit aamma aalisakkat orsuinik nukissiorfiit. Taakku suli nukissiuutinut paasis­sutissanut ilanngunneqanngillat.

 

Nukissiuutit pingaarnernit tunisassiarineqarnerisa annertusiartornera malillu­gu namminut pilersorneq annertusiartorpoq, taamaasillunilu Kalaallit Nunaan­ni oliamik pisariaqartitsineq annikilliartorluni.

 

4.1 Imminut pilersorneq

Imminut pilersornerup annertussusaa tassaapput nukissiuutit pingaarnerit nukissiuutinit atukkanut tamarmiusunut sanilliunneri.

 

1996-mi imminut pilersorneq 7,7 pct.-iusimavoq. Titartakkami ataaniittumi takuneqarsinnaavoq 2009-mi imminut pilersorneq annertusingaatsiarsimasoq, 2008-mi Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani nukissiuut annertusineqarpoq, tamannalu takuneqarsinnaavoq 2009-mi tunisassiornerup annertusisimane­ratigut. 2009-mi nammineq pilersorneq 11,3 pct.-imut qaffappoq.

 

2024-p tungaanut imminut pilersorneq 16,5 pct.-ip aamma 18 pct.-ip akornanni nikerarsimavoq. 2024-mi imminut pilersorneq 17,9 pct.-iuvoq

 

Titartagaq 15. Imminut pilersornerup annertussusaa

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN6KEY